Tässä perheemme taas päivällisellä. Myös Stan, ei ollut kyse mistään vakavasta ainoastaan siitä, että Stan seurustelee sen kamalan pissistytön kanssa, äiti vaan luuli, että jostain vakavasta on kyse. Huomaa myös hiukseni olen leikannut ne. Laurden taas alkoi kirkua kun äiti lähestyi häntä sakset kädessä joten hänen hiuksensa ovat kasvaneet kamalasti

Olin taas aika masentunut, en oikeastaan tiedä miksi varmaankin äidin ja isän jatkuvan tappelun takia tai sen takia, ettei minulla ole lainkaan ystäviä täällä ja koulussa vain kiusaavat. No on siinä jo aika monta syytä. Haudoin suruani paneutumalla fantasiakirjallisuuden pariin, lukemisella peitin suruni muilta ja unohdin itseni joksikin aikaa. Laurden Härnäsi minua aina koska olen niin hiljaa enkä ole enää hänen kanssaan. Ja taas kerran kun luin niin Laurden istahti sängylleni saarnaamaan: " Tulisit ulos Lou, Pian sä homehdut tänne", vonkui laurden.
"Äääh ei mua kiinnosta mitä me muka ulkona tehtäisiin? Poltettais metsä vai? Ihan tosi anna mun olla mitä mun tekemiset muka sua liikuttaa?" sanoin jo hieman kypsyneenä.
"Noh sun on kuitenkin pakko nousta pian Äiti vie meidät Shoppaamaan, aika kivaa vähän niin kuin tyttöjen ilta eiks häh?", Laurden sanoi.
Silloin vatsani heitti voltin, miksi me tänään kauppaan mennään entä joka viikonloppuinen kauppareissu perheen kanssa. Vai yrittikö äiti vain epätoivoisesti vältellä isää?

No klo kuuden maissa mä kuitenkin kipusin nöyrästi autoon jossa äiti ja laurden istui jo me mentäisiin keskustan isoon kauppakeskukseen, äiti sanoi, että nyt voitaisiin hemmotella itseämme oikein kunnolla!

Matkanvarrella keskustelu kuitenkin alkoi syttyä ja äiti lupasi viedä meidät ihan ravintolaan. Me myös ehdotettiin Laurdenin kanssa, että äiti ei puuttuisi meidän vaate ostoksiin. Se kuitenkin vaan nauroi. Vastaus taisi siis olla jyrkkä ei.

Pian me saavuttiin ostarin pihaan se näytti aika hienolta illan pimeydessä mun surutkin kaikkosi kun mä ajattelin kaikkia niitä tavaroita jotka odottaa ostajaa.

Ensiksi äiti raahasi meidät sellaiseen liikkeeseen jonka lasten puoli oli tarkoitettu ainakin minun näkökulmasta katsoen joillekin todella epäkypsille lapsille.
Mutsi ehdotteli jotakin todella lapsellisia yhdistelmiä. Mua ei kiinnostanut koko liike.
Ainoan siedettävän vaatteen Laurden nappasi heti, mutta ei sillä että se olisi mua kauheasti haitannut me käytetään sen kanssa samoja vaatteita.

No mä kuitenkin löysin yhden siedettävän paidan jonka mutsi osti mulle. Sen jälkeen mä kysyin, että saanko mennä muihin liikkeisiin sillä aikaa kun ne siellä ihmettelee.

Ensiksi mä menin ihmettelemään niitä lutusia pieniä hamstereita jotka joutuu elään koko pienen elämänsä siinä pienessä kopissa.

Sitten mä menin kiertämään vaatekauppoja Mikään vaate ei oikeastaan ollut mitenkään silmää iskevä.
Mutta lopulta mä näin unelmieni housut roikkuvan… Paikan kalleimmassa liikkeessä joka on usein täynnä pissis nuoria, mutta nyt siellä oli vain muutama gootti teini.
Keräsin kaiken rohkeuteni, heilautin hiuksiani ja astuin tähän unelmieni Super siistiin liikkeeseen .

Siinä mä sitten tuijotin niitä housuja tai oikeastaan hintalappua… 78 $, ou no mulla o Satanen melkein kaikki rahani menisivät, sitten hetken mielijohteessa otin ne ja vein kassalle.

Oltiin sovittu että nähdään aulassa puolen tunnin päästä. Äiti kysyi heti mitä olin ostanut, ja että hän maksaisi takaisin ostokseni.
No kun kerroin äidille ostoksestani niin hän katsoi minua hiukan kireällä hymyllä minä taas katsoin häntä pienen pikkutytön herttaisella hymyllä, silloin äiti sanoi että maksaa puolet takaisin.

Kun oltiin jonkin aikaa Shopattu niin mentiin syömään italialaiseen ravintolaan.
Mä tilasin pastaa Laurden kanaa ja äiti jotain katkarapusössöä.

Ruoka oli hyvää, mutta pian keskustelu alkoi kääntyä ikävään suuntaan.
Siihen miksei isä ja Stan ollut mukana. Äiti vaan sanoi jotain epäselvää työ kiireistä ja, että isä vie Stanin sitten vähän myöhemmin "miesteniltaan".
Sen jälkeen äiti katto mua pitkää silmiin. Se tietää siis, että mä oon kuullut niiden öisin käytäviä riitoja. Silloin Laurden kattoi ehkä vähän epätavallisen pitkään lautastaan, mä taas esitin tukehtuvan pastaani.

Pian tilanne oli kuitenkin normaali eli minä ja Laurden oltiin syöty, mutta äiti kisasi itseään vastaan haasteella syö mahdollisimman hitaasti onneksi me päästiin kuitenkin pian lähtemään.

Kun päästiin kotiin mä menin suoraan suihkuun ja nukkumaan en mennyt edes telkkaria kattomaan saati lukenut, pääni oli räjähtämispisteessä.

     ***

Yöllä mä heräsin oven narahdukseen. Mun päässä jyskytti edelleen.
Tulia oli Stan me katsottiin kumpikin hetken toisiamme ja kuultiin alakerrasta ratkaiseva huuto se oli äidin ääni: "… Nuku sitten sohvalla Helvetti ".

Sitten kyyneleet alkoi valua mun poskia pitkin. Eroaako ne nyt missä mun paikkani on?
Stan tuli kuitenkin mun luo ja sano aikuiset on joskus ajattelemattomia kyllä se siitä.
Stan sano hauraalla äänellä, mä tiesin että se yritti lohduttaa, joten en voinut uskoa sitä. Sitten se alkoi haroa hiuksiaan epäilevän oloisena.
"Onko kaikki hyvin kuulin kun mumisit täällä jotain", kysyi Stan kysyi huolestuneena.
"mun pää on ihan sika kipeä", mä valitin yhä itkuisena.

Stan kumartui halaamaan mua ja sanoi hiljaa mun korvaan: "Sano äidille, että et voi mennä huomenna kouluun kyllä mutsi ymmärtää, mene sä nyt vaan nukkumaan".
Mä nyyhkäisin ja annoin Stanin peitellä mut levottomaan uneen.

      ***

Aamulla mä heräsin ennen kuin oli edes valoisaa. Mä kuitenkin huomasin että keittiössä oli jo valo, mä ajattelin että äiti on jo varmaan siellä. Samaan aikaan viime yön muisto sai mut kyyneliin mutta menin kuitenkin alas.

Mä kuitenkin pysähdyin keittiön nurkalle kun kuulin sieltä kaksi ääntä.

- Sinuna hankkisin töitä ja vähän äkkiä ihan vain omaksi eduksesi… Ja ennen kaikkea lasten, sanoi isän ääni
Seuraavaksi kuulin posliinin särkyvän isä pudotti kaiketi kahvimukinsa.
Äiti kirkaisi ja isä ilmoitti lähtevänsä töihin silloin mä painuin ihan littanaksi lipaston taa eikä isä raivoissaan huomannut mua.

Odotin jokin aikaa ennen kuin uskaltauduin keittiöön…
No kun lopulta menin sinne niin esitin etten tiennyt mistään mitään, sillä tavalla saatoin auttaa mutsia eniten. Menin kuitenkin asiaan ja valitin kurjaa oloani, ja hip hei sain jäädä kotiin.

Äiti katsoi minua hetken kostein silmin ja sitten kaappasi minut kovaan rutistukseen kuin sanoakseen anteeksi kaikesta. Hän myös kuiskutti korvaani: "Mene suihkuun jo nyt niin saat olla rauhassa olo helpottuu kyllä kun on puhdas olo".

Tein työtä käskettyä ja menin suihkuun ja viivyin ja viivyin annoin veden puhdistaa itseni oikein kunnolla.

Sillä aikaa kun olin ollut suihkussa oli aamu valjennut …Silti minua väsytti aivan kamalasti.

Kun sain raahattua itseni pois kylppäristä niin äiti alkoi tyrkyttää minulle aamupalaa, kieltäydyin jyrkästi tästä avokätisestä tarjouksesta tulee paha olo pelkästä ajatuksesta.
Suunnitelmissa oli jotain aivan muut, lässähtäminen sohvalle vilttien ja tyynyjen kera.

Avasin TV:n siltä varalta että sieltä tulisi jotain hyvää ohjelmaa, mutta taisin nukahtaa ennen kuin kauniiden ja rohkeiden tunnari alkoi soida viimeinen asia mitä kuulin oli se kun Laurden läimäisi oven kiinni lähtiessään kouluun.